Kolumni Uutispäivä Demarissa 8.8.2011.
Norjan jarkyttava terrori-isku jaa mieleen pitkaksi aikaa. Suomessakin koettujen joukkomurhien vuoksi teko ei niinkaan kauhistuttanut siksi, etta se tapahtui varakkaassa ja verrattain vakaassa lansimaassa, vaan siksi, etta se oli mita suurimmassa maarin poliittinen, tapahtui nousevan uusfasismin motivoimana ja kohdistui kilpailevaan poliittiseen ideologiaan ja sen nuoriin kannattajiin.
Maahanmuuttokriitikoiden reaktio tapahtuneeseen oli odotettu. Tapausta selitettiin pois “yksittaistapauksena” eika yhteyksia omaan vastaavaan ajatteluun haluttu nahda, vaan turvauduttiin jo entuudestaan tuttuun saivarteluun. Hommaforumin Mestarina palvoma Jussi Halla-aho katsoi, ettei hanella ole mitaan vastuuta siita kuka hanen kirjoituksiaan lukee, sitaatteja oli sitapaitsi vahan ja nekin irrallisia ja ettei han ole kiihottanut ketaan murhatekoihin.
Halla-aho on luonnollisesti oikeassa siina, etta hirmuteot tehnyt henkilo on henkisesti hairiintynyt ja ettei ketaan hanen siteeraamaansa ajattelijaa voida pitaa syyllisena murhiin. Vihan viesteilla on kuitenkin kuulijansa. Halla-aho kumppaneineen on viljellyt vuosia erittain kovaa ja taitavaa retoriikkaa muslimeja, vasemmistoa ja liberaaleja arvoja kannattavia ihmisia kohtaan. Tama viesti putoaa hedelmalliseen maahan. Niita luki Anders Breivik ja sai niista voimaa tehda tekonsa.
Breivik valitsi kohteensa nimenomaan sosialidemokraateista, koska katsoi heidan vievan Norjaa kohti monikulttuurista yhteiskuntaa. Olisiko tahan paattelyyn tuonut omalta osaltaan tukea kansanedustaja Halla-ahon blogissaan julkaisema nakemys, jonka mukaan vasemmisto haalii maahanmuuttajia pysyakseen vallassa? Halla-ahon kynasta ovat myos luonnehdinnat pohjoismaisista sosialidemokraateista “alhaisina matelijoina”. Inhimillisyyden ja ihmisarvon kiistaminen on yksi klassisimpia keinoja oikeuttaa vakivalta.
Kyse on lopulta siita, etta Halla-aho ja hengenheimolaiset ovat onnistumassa. He ovat kylvaneet vihan siemenen, joka on lopulta alkanut itaa. Ja se itaa arvaamattomin seurauksin. Tata sananvapauttaan he voivat toki kayttaa jatkossakin, mutta nyt on aika sen hiljaisen enemmiston, joka ei usko Eurabia-salaliittoteorioihin, osoittaa vastarintansa vihan viljelijoille.
Mikael Jungnerin vaatimusta Jussi Halla-ahon aseman tarkastelusta voi olla hankala toteuttaa kaytannossa, mutta se toimi hyvana herattajana. Timo Soinin kysymys siita mita Halla-aho on tehnyt valintapaivansa ja taman paivan valilla sellaista, joka oikeuttaisi potkut valiokunnan johtajuudesta on hyva. Siksi pitaakin miettia, miksi muun muassa sosialidemokraatit kannattivat aariaineksia edustavaa Halla-ahoa valiokunnan johtoon jo ensimmaisessa vaiheessa? Miksi vihaideologian nousua on hyssytelty, miksi sita levittavia tahoja ei ole vaadittu vastuuseen? Ongelma ei, taaskaan, ole pahojen pahuus, vaan hyvien hiljaisuus.
