Koulujen eriytyminen estettävä

Opetusministeri Gustafsson tarttuu tämän aamun Demarissa tärkeään asiaan, koulujen edelleen jatkuvaan eriytymiskehitykseen. Kyseessä on Suomeen hiipinyt ongelma, joka liittyy ennen muuta asuinalueiden jakautumiseen kaupunkiseuduilla. Kun tietyille alueille keskittyy sosiaalisia ongelmia, alkavat ne heijastua myös alueen lähikouluun. Ne perheet, joilla on mahdollisuus, alkavat siirtyä alueelta pois, tai vähintään ohjaavat lapsiaan toisiin kouluihin. Alaspäin vievä kierre hyljityssä koulussa on valmis.

Pisa-tutkimuksissa suomalaisen peruskoulun ehdottomaksi vahvuudeksi on osoittautunut tasa-arvo. Suomessa heikosti menestyvien oppilaiden osuus on edelleen huomattavan pieni. Samaan aikaan koulut onnistuvat tuottamaan ehdotonta huippuosaamista. Tasa-arvoiset olosuhteet eivät siis tilastojen valossa sorsi myöskään lahjakkaita, toisin kuin joskus kuulee väitettävän.

Syy tähän tasa-arvoisuuteen ja menestykseen on yhtenäisissä ryhmissä. Vertaisryhmän merkitys onkin huomattava. Yhtenäisessä ryhmässä, jossa erilaiset oppijat oppivat yhdessä, heikompiosaisten oppilaiden asema on vahvempi kuin eriytetyssä, tasoryhmiin perustuvassa järjestelmässä. Lopputuloksena yhtenäisyydestä kaikkien oppimistulokset paranevat, mutta eniten hyötyvät ne, joiden lähtöasetelma on heikoin.

Mikäli asuinalueiden eriytymisen myötä tietyt lähikoulut alkavat kärsiä oppilaskadosta erityisesti paremmilla oppimisvalmiuksilla ja -taustoilla varustettujen oppilaiden osalta, kärsivät kaikki, mutta eniten ko. kouluun jäävät lapset ja nuoret. Ongelmat kasaantuvat ja oppimisympäristö kärsii vertaisryhmän heikentyessä. Oppilaat eivät saavuta sitä potentiaalia jota heissä olisi. Tämä on suuri periaatteellinen ongelma, mikäli lähtökohtien eriarvoisuutta ei kyetä edes kouluvaiheessa korjaamaan, jäävät tiettyjen ihmisten tulevaisuuden mahdollisuudet vajaammaksi kuin toisten.

Asuntopolitiikka, johon liittyy sosiaalisen sekoittamisen periaate, on eräs keskeinen väline kehitykseen vaikuttamisessa, muttei ainoa. Vapaata kouluvalintaakaan ei tule poistaa sen johtaessa, mikäli itse ilmiön syihin ei puututa, entistä korostuneempaan muuttoaaltoon pois alueilta, joiden koululla on huono maine. Britannia tarjoaa esimerkin yhteiskunnasta, jossa koulun oletettu laatu määrittää hyvin merkittävällä tavalla alueen asuntojen hintatasoa.

Tärkeintä on luonnollisesti puuttua ongelmien syihin, jotka liittyvät ennen  muuta työttömyyteen ja pienituloisuuteen. Siksi koulujen eriytymiskehitykseen puututaan tehokkaimmin yleisellä tasa-arvoistavalla yhteiskuntapolitiikalla. Konkreettisista suorista uudistuksista eräs, jonka kehittäminen kuuluu myös hallitusohjelman tavoitteisiin, liittyy koulujen rahoitukseen. Mikäli koulujen rahoitus perustuisi entistä enemmän oppilaiden taustoihin, kyettäisiin ohjaamaan entistä enemmän varoja niihin kouluihin, jotka toimivat vaikeammassa ympäristössä. Tämä voisi mahdollistaa pienemmät ryhmät, mahdollisesti kirjavammat sivuainevalikoimat, ehkä jopa kannustavan palkkauksen, jossa parhaita opettajia palkittaisiin haastavien oppilaiden opettamisesta.

Tämänkaltainen rahoitus loisi myös kannusteen koulutusmotivoituneille vanhemmille harkita lapsensa ohjaamista nykyisten eliittikoulujen sijasta näihin kouluihin. Oppilasaineksen taustojen sosiaalisen jakautumisen tasoittuminen puolestaan jälleen vähentäisi  tuen tarvetta.

Kaiken kaikkiaan kyse on periaatteellisesti erittäin tärkeästä asiasta, aidoista tasa-arvoisista elämänmahdollisuuksista. Peruskoulu on, päivähoidon ohella, yhdenvertaisuuden käytännön toteutumisen kannalta tärkeimmistä yhteiskunnallisista instituutioista. Epäonnistuminen eriarvoisuuden vähentämisessä koulutuksessa tarkoittaa tulevaisuudessa syvästi jakautunutta yhteiskuntaa.

Aiheeseen oivallista lisäluettavaa tarjoavat mm:

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s