Koulutus kannattaa – erityisesti tulevaisuudessa

Kolumni Demokraatissa 3.10.2013. 

Hallituksen rakennepoliittiset päätökset sisälsivät useita merkittäviä linjauksia, joista eräät tärkeimmät liittyvät koulutuspolitiikkaan. Esiopetuksen velvoittavuus, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä nuorisotakuun toimeenpanon tehostaminen ovat tehokkaita toimia aikaisin tapahtuvan pudokkuuden ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn, mutta huomio kannattaa kiinnittää myös toimenpiteisiin joilla lisätään korkeakoulutuksen volyymia.

Vaikka talouden ongelmat koskettavat myös korkeakoulutuksen saaneita ihmisiä ja akateeminenkin työttömyys on kasvanut, on koulutuksen hankkiminen edelleen yksilön paras vakuutus työttömyyttä ja köyhyyttä vastaan. OECD:n Education at a Glance 2013 -raportti alleviivaa tätä kehityskulkua, työttömyyserot korkeimmin ja matalimmin koulutettujen välillä ovat lähes kolminkertaiset ja ero on viime vuosien aikana kasvanut entisestään.

Sama kehitys koskee myös Suomea. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan erot työvuosien odotteessa ovat pelkän perusasteen varassa ja toisen asteen suorittaneiden välillä seitsemän vuotta. Kun tarkastelu laajennetaan korkeakoulututkinnon suorittaneisiin kasvaa ero peräti viiteentoista vuoteen.

Kun katsotaan tulevaisuutta, nähdään että matalan koulutustason työpaikat tulevat vähenemään merkittävästi. Kilpailu vain vähän koulutusta vaativista työpaikoista kiristyy entisestään koska niiden määrä taloudessa vähenee. Seuraavaksi palvelualoille etenevä automaatio tulee nopeuttamaan tätä kehitystä – itsepalvelukassat, verkkokauppa ja automaattinen liikenne tekevät tuloaan. Nämä eivät toki tee kyseisten alojen ammattilaisista tarpeettomia, ehkä jopa päinvastoin, mutta avautuvien työpaikkojen absoluuttinen määrä mitä todennäköisimmin putoaa.

Koulutus heijastuu työllisyyden lisäksi tulotasoon. Vaikka myytti köyhästä akateemikosta ja rikkaasta paperimiehestä istuu tiukasti monin paikoin, on korkeakoulutus usein myös reitti paitsi keskimäärin parempaan työllisyyteen, myös tulotasoon. Kansainvälisellä tasolla, jälleen OECDn mukaan, korkeakoulutuksen saaneiden tulot ovat 25-50% korkeammalla tasolla kuin matalammin koulutettujen. Ero kasvaa iän myötä, eli koulutuksella hankittu osaaminen kantaa erityisesti ajan yli.

Suomen kannalta nämä havainnot ovat oleellisia siksi, että väestömme koulutustaso verrattuna verrokkimaihin on laskenut nopeasti. Suomen suhteellinen asema väestön koulutustason suhteen on laskenut 90-luvun alun ensimmäiseltä sijalta sijalle 18. Seuraavaksi meidät ohittaa Puola. Viimeisen kymmenen vuoden aikana korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työikäisten määrä on OECD- ja EU-maissa noussut 3,4 % vuodessa. Suomessa kasvuvauhti on ollut 1,7 prosenttia, jolla sijoitumme 33 maan vertailussa sijalle 29. Kun tulevaisuus on osaamisessa ja koulutuksessa, tulisi hälytyskellojen soida.
Tätä taustaa vasten rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvät päätökset mm. korkeakoulutuksen volyymin nostamisesta hakijasuman purkamiseksi sekä käynnissä oleva korkeakoulujen opiskelijavalintauudistus ovat erittäin tärkeitä. Ne lisäävät korkeakoulutuksen saaneiden henkilöiden määrää ja myös päästävät nuoria entistä nopeammin toivottujen ja odotettujen opintojensa piiriin, vähentäen turhia välivuosia. Tätä avattua tietä koulutusmahdollisuuksien parantamisen suhteen tulee jatkaa.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s