Sipilä säästäjänä

ImageKeskustan nousukiidossa ollut puheenjohtaja Juha Sipilä otti hiljattain kantaa Veronmaksajien keskusliiton tapahtumassa julkisen talouden sopeuttamistarpeeseen. Sipilä arvosteli hallituksen linjauksia liian varovaisiksi ja vaati säästöjen moninkertaistamista. Sipilän arvio oli peräti 7-8 miljardia. Samassa yhteydessä hän myös linjasi, ettei veroja voida nostaa. Toisin sanoen koko potti tulisi kattaa leikkauksilla.

Leikkaustavoite on äärimmäisen raju ja aiheutti jo sellaisenaan keskustelua siitä miten Sipilä esityksensä toteuttaisi. Vastaaminen tähän, sinänsä perusteltuun kysymykseen, osoittautui kuitenkin hänelle vaikeaksi. Helsingin Sanomien haastattelussa Sipilä piti koko kysymystä ”epäreiluna” ja tarjosi ministerien määrän vähentämistä ratkaisuksi velkaongelmaan. Jokainen voinee keskenään miettiä onko tällainen vakavasti otettavaa puhetta itseään pääministeriksi tyrkyttävältä mieheltä.

Mielenkiintoinen yksityiskohta Sipilän säästökujanjuoksussa oli myös hänen toteamuksensa siitä, että ”armeijalta ei voida ainakaan enää säästää”. Täky oli varmaankin suunniteltu miellyttämään Ukrainan kriisistä huolestuneita kansalaisia, mutta se sisälsi myös näkemyksen joka ansaitsee enemmänkin huomiota. Budjettikirjoja selaillessa hän oli havainnut että armeijan 10% leikkaus on niin suuri ettei sieltä voida nipistää, sen sijaan muualta pitää säästää lisää.

Tarkastellaanpa hieman niitä ”muita hallinnonaloja”, joista Sipilä olisi siis valmis leikkaamaan rajusti – monta kertaa enemmän kuin hallitus. Yksi niistä olisi koulutus. Kun katsotaan pelkkää korkeakoulutuksen kenttää, ovat menosäästöt hallituskauden aikana olleet yliopistoissa vuoden 2011 pysyvään valtion rahoituksen tasoon noin 8 % luokkaa. Tämän lisäksi yliopistoihin heijastuvat myös Suomen Akatemiaan ja Tekesin tutkimusmäärärahoihin tehdyt menosäästöt. Yli 80 prosenttia Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoista kohdentuu kilpailun perusteella yliopistoille.

Samaan aikaan ammattikorkeakoulusektorilla valtionrahoitukseen tulleet menosäästöt ovat vastaavasti noin 18 % luokkaa. Ottaen huomioon kuntarahoitusosuudessa tapahtuvan vastaavan vähenemisen kokonaisrahoitus on vähenemässä noin viidesosan. Osa tästä menovähennyksestä on toteutunut koulutustarve-ennusteisiin perustuneiden aloituspaikkojen määrän vähenemisen kautta, mutta vain osa.

Nämä ratkaisut ovat olleet erittäin kovia ja vaikeita. Harras toive myös on, ettei niitä tarvitsisi enää jatkaa. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan millään muotoa Keskustan tai sen puheenjohtajan toive. Päinvastoin. Hän olisi valmis viemään huomattavasti lisää rahaa korkeakouluilta ja erityisesti maakunnille tärkeiltä AMKeilta, mieluummin kuin vaikkapa sitten asevarustelusta.

Sipilä on tähän mennessä nostanut puolueensa erittäin korkealle kannatustasolle pysymällä hiljaa. Kun suu aukeaa, alkaa kompurointi ja selittely. Tämä on ongelma johon hänen ja koko puolueen kannattaa kiinnittää huomiota. Viimeisimmässä EU-vaalikannatusmittauksessa Keskusta oli jo vapaassa pudotuksessa. Ellei myös muihin puheisiin ala tulla varmuutta, tolkkua ja rehellisyyttä, suunta lienee sama myös eduskuntavaalikannatuksen osalta.

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Sipilä säästäjänä

  1. Ensimmäinen selkeä ja järkevä säästölista oli tämän päivän iltalehdessä, mutta ministeriöthän ei kanna koskaan korteansa kekoon missään.

    Ilta-Sanomien politiikan toimituksen esimiehen Mika Koskisen tunnissa laatima 3,1 mrd. € säästölista:

    1. 3 %:n juustohöylä kaikkien ministeriöiden budjetteihin: 1,62 mrd.€

    2. 10 %:n leikkaus valtiovarainministeriön 8,7 mrd. euron kuntarahoihin: 870 milj.€

    3. 20 %:n leikkaus ulkoministeriön kansainvälisen kehitysyhteistyön 902 miljoonan euron määrärahoihin: 180,4 milj.€

    4. 10 %:n leikkaus ulkoministeriön 73,3 miljoonan euron kriisinhallintamenoihin: 7,3 milj.

    5. 10 %:n leikkaus puolustusministeriön 60,1 milj. euron sotilaallisen
    kriisinhallinnan menoihin: 6,0 milj.€

    6. 10 %:n leikkaus eduskunnan kanslian 106,4 milj. euron menoihin: 10,6 milj.€

    7. 10 %:n leikkaus maa- ja metsätalousministeriön maa- ja puutarhatalouden kansalliseen 498,8 milj. euron tukeen: 49,9 milj.€

    8. 10 %:n leikkaus sosiaali- ja terveysministeriön maatalousyrittäjien ja
    turkistuottajien lomitustoiminnan 225 milj.euron tukeen: 22,5 milj.€

    9. 10 %:n leikkaus työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinoelämän ja innovaatiopolitiikan 1 280 miljoonan rahoitukseen niin, että paino on tehottomissa yritystuissa: 128 milj.€

    10. 10 %:n leikkaus valtiovarainministeriön 302 milj. euron energiaverotukiin: 30,2 milj.€

    11. 5 %:n leikkaus opetus- ja kulttuuriministeriön 1 887 milj. euron valtionrahoitukseen yliopistojen toimintaan (leikkaus kohdennettava yliopistojen hallintoon) 94,4 milj.€

    12. 10 %:n leikkaus liikenne- ja viestintäministeriön 510,5 milj. euron siirtoon valtion televisio- ja radiorahastoon (YLE-vero): 51,1 milj.€

    YHTEENSÄ: 3 071,1 milj.€

  2. ”On rehellistä todeta, että meidän on luotava ohjelma velaksi elämisen lopettamiseksi ja silloin ei puhuta kolmesta miljardista, vaan 7–8 miljardista eurosta.” Mikä tässä lausesssa on Esa Suomisen mukaan väärin todettu? Eikö parlamentaarinen sote-ratkaisu ja polku koko kestävyysvajeen kuromiseen tarvita? Missäänhän Sipilä ei ole väittänyt, että ko. kestävyysvaje heti kurotaan. Hyvän väärinymmärretty, tervemenoa sisälukutaidon peruskurssille!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s