Oppivelvollisuudesta tosiasioiden valossa

mielipidekirjoitus/vastine Helsingin Sanomissa 13.6.2014.

hs_logoRaija Vahasalo ja Sari Sarkomaa pitivät (HS 12.6.) oppivelvollisuuden pidentymistä vahingollisena. He pitivät esitystä ongelmien siirtämisenä, kritisoivat resursseja ja kaipasivat voimavaroja ”tehokkaampiin keinoihin”.

Jos oppivelvollisuus vain siirtäisi ongelmia eteenpäin, sitä kannattaisi lyhentää. Kuten he kirjoittavat ”tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen.” Miksi ysi- tai ekaluokkalaiset haluttaisiin ”säilöä”? Tarjoaako Kokoomus peruskoululaisillekin ”räätälöityä ohjausta ja tukea pakon sijaan”?

Kustannusten osalta viitataan Kuntaliiton vanhaan arvioon josta liitto itse luopui. Ko. arviossa suuri osa uudistuksen kustannuksista tulisi lisäpaikoista, vaikka uudistus voidaan toteuttaa nykyisellä koulutustarjonnalla. Peruskoulun päättäneille tulee vuonna 2015 olemaan tarjolla kymmeniä tuhansia paikkoja ikäluokan kokoa enemmän.

Edustajat viittaavat myös oppimateriaalikustannuksiin, mutta eivät tiedä esityksen lähtevän materiaalien kierrätettävyydestä peruskoulun tapaan. Kun kierrätys huomioidaan, Kuntaliiton ja OKM:n arviot kustannuksista ovat lähes yhdenmukaiset. Jos oppimateriaalien kierrätys olisi mahdotonta toisella asteella, se olisi samoilla perusteilla mahdotonta peruskoulussa.

”Tehokkaampien toimien” osalta tulee muistaa, että niitä tehdään jo. Erilaisiin tukitoimiin käytetään vuosittain kymmeniä miljoonia euroja. Silti peruskoulun varaan jää yhtä moni kuin 30 vuotta sitten.  Opetusministeri Sarkomaan aikana ammatillista koulutusta lisättiin vuosina 2008–2009 yli 5400 opiskelijalla, noin 46 miljoonan euron kustannuksella, jotta paikkoja saataisiin peruskoulun päättäneille. Silti toisen asteen ulkopuolelle jäi 2009 suurempi osa peruskoulun päättäneistä kuin 2007.

Peräänkuulutetut kohdennetut toimet ovat osoittautuneet kalliiksi, mutta tehottomiksi. Looginen johtopäätös onkin ryhtyä toimiin, joiden me tiedämme omasta ja kansainvälisestä kokemuksesta johtavan tuloksiin.

Esa Suominen
opetusministerin erityisavustaja
Helsinki

 

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Oppivelvollisuudesta tosiasioiden valossa

  1. Miten niin me tiedämme tämän muutoksen johtavan tuloksiin? Oppivelvollisuuden pidentäminen ei kuulosta hyvältä ajatukselta. Nyt jo suomalaisten opiskeluajat ovat muita maita pidempiä. Tässä ei ole mitään järkeä eikä SDP:n kannata hirttää itseään tähän ideaan, se on huono. Parempi saada nuoret töihin nopeammin ja ideoimaan sitä puolta. Sitä ei opita koulun penkillä vaan käytännössä. Perusopetus on riittävän pitkä. Uskon että SDP kerää tästä ideasta vain vähenevää kannatusta. Minä en ole oikeiston, vaan vasemmiston ja vihreiden kannataja.

  2. Hei Leena! Mukavaa kun kommentoit.

    Tiedämme historiasta, että aiempien oppivelvollisuusikien tarkistusten yhteydessä käytännössä kaikki ovat suorittaneet uuden, pidemmän oppivelvollisuuden. Sen sijaan, kuten kirjoituksessani totean, täsmätoimet eivät ole olleet vaikuttavia vaikka niihin on kaadettu valtavia määriä veronmaksajien rahaa.

    Suomalaisten oppivelvollisuus kuuluu Euroopan lyhimpiin, ei pisimpiin. Opiskeluajat ovat meillä pitkiä korkeakouluissa, mutta tuo keskustelu on kokonaan eri kuin tämä. Velvoittavuus on meillä todella pientä muihin maihin verrattuna ja useat muut maat ovat nimenomaan pidentäneet velvoittavaa opetusta viime vuosina.

    Kannatuksella ei ole merkitystä tällaisessa kysymyksessä. SDP ei aja tätä asiaa saadakseen kannatusta vaan varmistaakseen nuorille hyvän alun toisen asteen koulutukseen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on tuoda koko toinen aste oppivelvollisuuden piiriin. Kannatuskysymykset ovat toissijaisia.

  3. Pitääkö paikkansa että suomalaisten oppivelvollisuus kuuluu Euroopan lyhimpiin? Katsoin Tilastokeskuksen sivuilta OECD vertailun, ja sen mukaan Suomi ei kyllä ole lyhimmän oppivelvollisuuden ryhmässä. Vuoden pidempi on Belgiassa, Ranskassa, Tsekissä, Espanjassa ja Islannissa. Samassa ryhmässä Suomen kanssa ovat UK, Ruotsi, Italia, Unkari ja Itävalta. Vuoden Suomea lyhemmän oppivelvollisuuden maita on isoin ryhmä eli Sveitsi, Puola, Norja, Hollanti, Irlanti, Saksa, Kreikka, Tanska, Portugali ja Luxemburg.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s