Ottakaa varas kiinni!

kirjoitus julkaistu Vihreän Langan Ay-jyrä -blogissa 28.8.2012.  

Media on nostanut hiljattain esiin useita tapauksia ns. alipalkkaukseen liittyen. Viimeksi syyniin joutui länsimetron työmaa, jossa AKT raportoi useista kuorma-autonkuljettajista, joille ei maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tilannetta protestoineet kuljettajat joutuivat usein irtisanomisten kohteeksi ja tilalle palkattiin uutta työvoimaa.

Alipalkkaus on merkittävä harmaan talouden muoto, eikä rajoitu kuljetus- tai rakennuspuolelle. Mm. Palvelualojen ammattiliitto PAMin tiedossa on yli 600 tapausta, jossa työnantaja on tietoisesti maksanut työntekijöilleen sopimuksia heikompaa palkkaa. Usein kyse on erilaisten lisien kuten ylityökorvausten maksamatta jättämisestä, tai tuntipalkkojen alimitoituksesta. Myös sosiaaliturvamaksuja jätetään usein maksamatta, heikentäen näin työntekijän ansaitsemaa turvaa työttömyyden varalta.

Mikä merkillepantavaa, kyseessä ei ole kriminalisoitu toiminta siten, että siitä seuraisi minkäänlaista tuntuvaa rangaistusta. Asiansa riitauttanut –ja sen voittanut- työntekijä on kyllä oikeutettu palkkasaataviinsa, mutta mitään rangaistusta sääntöjä rikkonut työnantaja ei saa. Kyse on korkeintaan viivästyskoroista, jotka ovat mitättömän pieniä ja hyvin laiha lohtu. Työntekijälle kuuluvien varojen varastaminen ei siis ole lain näkökulmasta yhtä rangaistavaa kuin varastaminen ylipäänsä.

Tähän asiaan vaaditaan muutosta. Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä kansanedustaja Antti Lindtmanin (sd.) aloite alipalkkauksen kriminalisoinniksi. Sen puitteissa ehdotetaan rikoslain täydentämistä siten, että työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkoo palkanmaksuvelvoitettaan, tuomitaan palkkarikoksesta sakkoon tai vankeuteen.

Aloitteelle on toivottava menestystä ja kaikkien poliittisten ryhmien tukea. Alipalkkauksen kriminalisointi on osa laajempaa harmaan talouden vastaista toimintaa, joka on ensiarvoisen tärkeää niin rehellisen elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden tukemisen, rikollisuuden torjunnan sekä julkisen talouden vahvistamisen näkökulmasta. Yhdessä tilaajavastuun vahvistamisen kanssa alipalkkauksen kielto tuo uuden, tärkeän osan työpaikoilla tapahtuvan harmaan talouden kitkemiseen.

Mainokset

Harmaa talous kuriin – myös ravintoloissa

Julkaistu Vihreän Langan Ay-jyrä -blogissa 14.3.2012.

Viime aikoina Suomessa on ilahduttavalla tavalla havahduttu harmaan talouden ja veronkierron aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin. On arvioitu, että Suomen harmaan talouden koko olisi vuonna 2008 ollut noin 10–14 miljardia euroa. Tämä on 5,5–7,5% bruttokansantuotteesta ja laskennalliset veromenetykset ovat 4–6 miljardin luokkaa. Tämä vastaa noin kymmentä prosenttia kaikista valtion vuoden menoista. Kyseessä on siis valtaisa menetys.

Harmaa talous vaikuttaa laajalti. Paitsi menetettyjä verotuloja ja siten huonompia palveluita ja turvaa, se tarkoittaa kilpailun vääristymistä markkinoilla, työntekijöiden puutteellisia sosiaalietuuskertymiä sekä yleistä moraalin rappeutumista. Laskun maksavat rehelliset yrittäjät menetettyinä urakoina ja palkansaajat korkeampina veroina ja maksuina.

Harmaata taloutta esiintyy erityisesti paljon työvoimaa käyttävillä toimialoilla. Usein siihen yhdistyvät myös ulkomaisten yritysten tai ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät kysymykset. Eräs pahimmista ongelma-aloista on majoitus- ja ravitsemusala. Tämän alan yrityksistä jopa 90 prosenttia arvioi kilpailuhaittojen olevan vähintään kohtuullisen suuria joidenkin yritysten harjoittaman veronkierron vuoksi. Harmaan talouden arvioi alalla lisääntyneen yli puolet yrityksistä.

Mittakaavaa ongelman suuruuteen saadaan myös luvuista. Majoitus- ja ravitsemuselinkeinon osuus bruttokansantuotteesta on 1,6 prosenttia mutta sen osuus harmaasta taloudesta Suomessa on arvioiden mukaan 6 prosenttia, eli lähes nelinkertainen alan kokoon nähden. Laajalle levinneen harmaan talouden merkitys näkyy alan tuotannon ja työllisyyden kehityksen hidastumisena. Pimeäksi liikevaihdoksi on arvioitu peräti 670 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin valtion asumistukeen koko vuonna käyttämä summa.

Eräs erityisesti ravintola-alalla tapahtuva tapa kiertää lakisääteisiä veroja ja maksuja on paitsi pimeän työvoiman käyttö, myös kirjanpidon ohittava myynti, alkoholilainsäädännön rikkomukset tai alipalkkaus. Pahimmillaan erityisesti pimeän työvoiman käyttämiseen on liittynyt jopa ihmiskaupan piirteitä. Usein ulkomailta tulleita, oikeuksistaan tietämättömiä työntekijöitä käytetään häikäilemättä hyväksi. Kuitin saamisen vaikeus ravintolaostoksen yhteydessä on myös usein merkki veronkierrosta.

Mitä voidaan tehdä? Keinoja on monia. Lähtökohtana on kuitenkin kaikissa tilanteissa riittävien viranomaisresurssien turvaaminen. Vaikka rangaistuksia kovennettaisiin, ei tästä ole hyötyä mikäli kiinnijäämisriski on minimaalinen. Tämän vuoksi viranomaisilla tulee olla riittävä määrä voimavaroja tarkastusten tekemiseen.

Erityisesti majoitus- ja ravitsemusalalla tehokkaana keinona voitaisiin nähdä tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöönotto Ruotsin mallin mukaan. Näillä koneilla kassatapahtumien manipulointi estettäisiin ja raportointi viranomaisille olisi helppoa. Ongelmaksi nousee ainoastaan kustannus, joka kohdistuisi myös rehellisiin yrittäjiin. Myös kuitinantopakko, jota tehostettaisiin rikesakkomenettelyllä, toisi myyntiä päivänvaloon.

Vastuuta on myös asiakkailla. Oletko sinä pohtinut miksi jotkut ravintolat kykenevät myymään tuotteitaan huomattavan edullisesti? Oletko sinä saanut kuitin ostoksistasi, tai voinut olla varma, että työntekijöitä kohdellaan inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti? Silmien sulkeminen voi lämmittää mieltä pienen hetken tässä päivässä, mutta lasku voi kasvaa keittiön kautta nopeasti suureksi.